Oppimistehtävä 4

Tehtävässä piti toteuttaa ryhmä/sivusto edellisen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Minulla suunnitelma oli suojalkapallo -ryhmän luominen. Tästä prosessista piti tehdä havainnollistava video kuvankaappausohjelman avulla, jonka latasin tehtävän ohjeiden mukaisesti.

Tässä kuvankaappausvideo minun suunnitelmani toteutuksesta:

Suojalkapalloa Viitasaarella

Videolla luon uuden ryhmän Facebookissa, ja lisään sinne jäsenen (siskoni), jonka tiedän olevan kiinnostunut suojalkapallon pelaamisesta. Lisään ryhmän kuvauksen ja kehotan jäseniä lisäämään kavereitaan ryhmään.

Tutustuin myös toiseen suunnitelman toteutukseen, Heidin ja Katariinan Toimintaterapeuttien hätäapu -ryhmän luomiseen Katan blogista. Heidillä ja Katalla oli kaksikin videota tehtynä, toinen ryhmän luomisesta ja toinen tapahtuman luomisesta ryhmässä. Mielestäni toteutus oli johdonmukainen ja selkeä, ja ryhmän tarkoitus kävi selväksi. Videot olivat aika sumeat, joten oli vaikea saada selvää tekstistä.

Pohdintaan kuului myös somen käytön pohtimista omassa työssäni. Mielestäni toimintaterapiassa some ei ole kovin hyvä kanava työkäyttöön tietosuojakysymysten vuoksi, sekä siitä syystä että somea käytetään myös paljon henkilökohtaiseen käyttöön. On kyseenalaista sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta, mikäli henkilökohtaisia tilejä käytetään työasioissa. Tietovuotojen mahdollisuus lisääntyy ja yksityiselämän rajat voivat kaventua työntekijöillä. Mielestäni ryhmäterapiassa ihan käyttökelpoinen väline esim. Facebook, koska ryhmän jäsenet voivat helposti pitää yhteyttä, terapeutilla voisi olla esimerkiksi erikseen työprofiili tätä varten. Kollegiaaliseen tukeen ja tiedon hakuun ja jakoon some sopii mielestäni erinomaisesti, koska se on melkolailla aina käytössä, joten aina on joku joka vastaa, tai lähettää vinkkejä.

Oppimistehtävä 3

Kolmas oppimistehtävä koostui yksin, ryhmässä tai pareittain tehtävästä sosiaalista mediaa hyödyntävän kokonaisuuden toteutussuunnitelmasta. Kriteereinä työyhteisön, harrastetoiminnan tai opiskelun edistäminen.

Laadin yksin suunnitelman "suojalkapalloa" viitasaarelaisille aktiiviliikkujille. Tavoitteena on saada koottua ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita jalkapallon pelaamisesta suolla, sekä sopia tässä ryhmässä peliaikoja. Ryhmä toteutuu Facebookissa. Facebook valikoitui kanavaksi sen helppouden vuoksi ja siksi, että suuri osa ihmisistä on Facebookissa. Ihmiset ovat helposti saavutettavissa kyseisen kanavan kautta ja tutustuminen uusiin ihmisiin on helpompaa.

Tietosuoja asioissa noudatetaan Facebookin omia tietosuojakäytäntöjä.

Oppimistehtävä 2

Tietosuojakysymykset

Minua ainakin työntekijänä, joka käyttää somea huolettaisi salasanamurrot sekä muut tietovuodot esimerkiksi asiakkaisen osalta. Lisäksi oman henkilöllisyyteni paljastuminen työnantajani somen käyttäjänä olisi mielestäni hieman pelottavaa, riippuen toki työnantajasta, mutta työminän ja yksityisminän suojaksi on mielestäni parempi, että työminä voi esim netissä olla anonyymi tarvittaessa. Myös mainostettaessa tuotteita ja palveluita on tärkeää, että asiakkaat jäävät mainoksien ulkopuolelle, jotta heidän yksityisyytensä säilyy. Mielestäni avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut somessa luovat luotettavuutta asiakkaiden ja mahdollisten asiakkaiden kanssa. Tämä myös antaa sen kuvan, ettei työyhteisöllä ole salattavaa ja se on ns. puhdas. Henkilökohtaisten asioiden jakaminen on mielestäni luvallista vain silloin, kun henkilö sen itse sallii. On tilanteita, joissa työyhteisö voisi hyötyä siitä, että tietää työntekijöidensä henkilökohtaisia asioita, varsinkin jos ne vaikuttavat ko henkilön työkykyyn. Mutta loppupeleissä on kuitenkin työntekijän oman harkinnan varaista, milloin tietoa haluaa jakaa. Toivottavaa on, että työyhteisö on riittävän luotettava, jotta työntekijä kykenee olemaan ns. oma itsensä eikä raskaita, työhön vaikuttavia asioita tarvitse jättää kertomatta.

Tietosuojasta ja kuinka helppoa on selvittää toisten henkilökohtaisia tietoja:

http://yle.fi/uutiset/selvitys_yritykset_pitavat_itsekin_tietosuojaansa_puutteellisena/7752662

Keskustelin Facebook-ryhmässä (verkkopedagogiikka) erilaisista tietosuoja-asioista. 

Digitaalinen identiteetti

Googletin itseni ohjeen mukaisesti, ja pääasiassa löyty erilaisia tunnuksia, joita olen joskus luonut. Lisäksi löyty paljon vanhoja urheilukisojen tuloksia. Muutamia vanhoja tunnuksia sain poistettua, mutta en kaikkia, koska en muista enää kyseisten sähköpostien sanasanoja. Myös äitini lehtihaastattelu löytyi minun nimellä haettaessa. Lisäksi löytyi tietoja edellisestä Erasmus vaihdostani Belgian kouluni nettisivuilta. Lisäksi löytyi puhelinnumeroni sekä vanha osoitteeni, sekä muutamia kuvia jotka olivat ladattuina erinäisille tileille. Oudoin löytö oli kuitenkin eräs osallistumiseni opiskelijabileisiin. Yleensä tällaiset ovat ainoastaan facebookissa näkyvissä, joten yllätyin, että se löyty googlettamalla, aivan toiselta sivustolta. Tiedot sinällään kaikki olivat tosia, mutta varsinkin vanhojen tilien poistaminen osoittautui hankalaksi, ellei mahdottomaksi.

Digitaalinen identiteetti on tänäpäivänä aika voimakas, kun käytännössä kaikki tieto on sähköistä. Facebook-tilillä voi kirjautua vaikka mille muille tileille, koska ne on yhdistetty. Jos siis menetät FB-tunnuksesi, on hyvin todennäköistä että kaikki muutkin sosiaalisen median tilisi kaapataan. On myös hälyttävää jos mitään jälkeä henkilöstä ei löydy googlettaessa. Mielestäni mitään erikoista ei tarvitsekaan löytyä, mutta esimerkiki kuva ja jotain tietoja, esim. FB tunnuksien olemassa olosta on tänä päivänä jo normaalia, tosin esimerkiksi kuvien kanssa pitäisi olla melko varovainen, ettei niitä väärinkäytetä. Jos photoshopin käyttö on hallussa, voi kuvia muokata minkälaiseksi haluaa ja siten myös käyttää miten haluaa. 

Löysin linkin Oikotien somesääntöihin. Oppaassa käy ilmi, mitä työntekijältä odotetaan somessa ja mitä siellä ei tule tehdä, jotta mm. työpaikan imago ei kärsi. Mielestäni tällaiset ohjeistukset ovat tarpeellisia ja ne tulee toteuttaa yhdessä työntekijöiden kanssa, jolloin mieleen ei jää pelkästään "älä tee näin" -komento. Some on kuitenkin erittäin hyödyllinen kanava ja on aina työnantajalle edullista, että kaikki työntekijät osaavat sitä käyttää vastuullisesti. Hieno lisä oli mielestäni oppaasta löytyvä ohjeistus sosiaalisen median käytöstä rekrytoinnissa, koska usein googlettamalla ja facebookista voi löytyä paikkaansa pitämätöntä tietoa tai sellaista tietoa, jonka työntekijä haluaisi mielummin itse selventää. Oppassa ohjeistettiinkin kysymään lupa sosiaalisen median avulla tietojen hankintaa työnhakijalta.

Kävin kommentoimassa Katan blogia.

Oppimistehtävä 1

Eniten tulee käytettyä WhatsAppia ja Facebookia. Yhteydenpitoa nämä minulle edustavat, etenkin WhatsApp. Sekä WhatsApp että Facebook toimivat ns. "työvälineenä" kun opiskelukavereiden kanssa jaamme tietoa ja/tai kysymme jotain kouluun liittyvää niiden avulla. Facebookin kautta saa myös näin opiskelijana ja etenkin vaihdossa paljon tietoa erilaisista tapahtumista, mihin osallistua jotta tapaa uusia ihmisiä.

Olen Facebookissa ollut monta vuotta ja WhatsApp on ollut käytössä n. 3,5 vuotta. Olen niihin liittynyt kavereiden innostamana. Facebookia käytän erilaisten sivustojen seuraamiseen, koska tieto vain ilmaantuu tällöin etusivulle. Lisäksi luen paljon muiden linkkaamia juttuja siellä. Minusta etenkin WhatsApp on erittäin hyvä viestintään, koska siellä voi jakaa monenlaisia tiedostoja hyvin helposti ja se toimii nopeammin ja vähemmällä akun käytöllä kuin esimerkiksi Facebook Messenger.

Harrastustoiminnassa näiden sovellusten avulla voidaan sopia aikatauluja, treeniohjelmia, vinkkejä, ohjeita, linkkejä... oikeastaan kaikkea mikä voidaan jakaa digitaalisesti. Facebookissa myös videopuhelu on mahdollinen, mikä mahdollistaa myös työskentelyn enemmän face to face- malliin. Tällaiset sovellukset voivat olla työkäytössä, kunhan mitään asiakastietoja tai muuta salassapidettävää niissä ei mainita, koska sovellukset omistaa isot yhtiöt joilla on niiden sisältöön oikeudet. Toimintaterapiassa mielestäni myös erilaisilla toimintaterapiaryhmillä voisi olla suljetty ryhmä, missä voidaan myös keskutella ja pitää yhteyttä, sopia jotain ryhmässä toteutettavia asioita, mikäli ryhmäläiset osallistuvat aktiivisesti ryhmäkertojen toimintojen suunnitteluun.

Loin HeiaHeia:an tunnukset oppimistehtävän mukaisesti ja tutustuin sen käyttöön. Sinne saa helposti Fb-tunnuksilla kirjauduttua, tarvitsee vain sähköposti osoite ilmoittaa lisäksi. Voit kuitenkin määrittää, mitä ja kenelle Fbssä HeiaHeia julkaisee. Heti alussa HeiaHeia tarjoaakin käytön aloittamiseksi tutustumiskierrosta. HeiaHeialla saa siis seurattua ja arkistoitua omia liikuntasuorituksia, seurata ja jakaa kavereille. Myös ryhmien tekeminen on mahdollista. Myös erilaisia ekstroja on mm. treenipäiväkirjan ja painon seuraamisen muodossa. Tätä voisi käyttää mm. sellaisten asiakkaiden kanssa, joille urheilun lisääminen ja painonhallinta on terapiassa tavoitteena. HeiaHeiaa voisi siis opettaa toimintaterapeutti käyttämään, asetettaisiin yhdessä tavoitteita esim. fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin kanssa.

Yhteenvetona voisin todeta, että koska sosiaalinen media ulottuu nykyään kaikkialle, mielestäni sitä tulee myös hyödyntää monilla eri aloilla. Oli sitten kyse harrastuksesta tai työstä, mistä vain. Vähintäänkin ryhmäkeskustelut ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja tiedottamiselle esim. sähköpostin sijaan, koska tällöin asiasta voidaan myös kommentoida siten, että kaikki näkevät ja kaikki pääsevät yhtäläisesti vaikuttamaan sovittaviin asioihin. Toki tällainen viestiminen vaatii ryhmässä olijoilta aktiivista osallistumista.

Linkkejä:

Miten sosiaalista mediaa käytetään hyödyksi!

http://www.piilotettuaarre.fi/artikkelit/sosiaalisen-median-strategia/ 

Somen vaikutuksesta yksilöihin

http://yle.fi/uutiset/mediatutkija_hehkuttaa_somessa_leviavia_hyvan_mielen_uutisia_ne_ovat_terapiaa_kyynistyneille_ihmisille/7690072

Somessa käyttäytymisestä

http://www.lily.fi/blogit/js-neverland/ei-haukku-haavaa-teevai-tekeeko

Esittely

Tämä blogi on tarkoitettu Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojakson toteuttamiseen.

Olen Janni Laukkanen, 23-vuotias. Olen juuri kolmannen opiskeluvuoden päättänyt toimintaterapeuttiopiskelija, viimeistä harjoittelua, opinnäytetyötä ja tietenkin näitä kesäopintoja vailla valmis toitsu siis. Työvälineenä sosiaalinen media on minulle vielä outo, mutta henkilökohtaisessa elämässä tunnen Facebookin, Instagramin, Twitterin sekä Pinterestin. Olen myös kirjoittanut blogeja ollessani pidempiä aikoja ulkomailla.

Vapaa-aikani kuluu ystävien kanssa, toisinaan urheillessa, lukiessa, musiikkia kuunnellessa sekä käsitöitä tehdessä. Matkustelen aina kun resurssit siihen riittävät. Lisäksi erilaiset viestintäsovellukset, mitä puhelimestani löytyy haukkaavat suuren osan ajastani.

Eniten käytän Facebookia, mutta se on ajanmyötä muuttanut muotoaan niin ulkoisesti kuin sisällöllisestikin ja oma aktiivisuuteni on siten myös mukautunut. Nykyään luen sieltä toisten tykkäämiä tai jakamia kirjoituksia, tapahtumia jne. Käytän sitä myös jonkin verran viestimiseen mutta oikeastaan se edustaa minulle yhteystietojen säilytyspaikkaa. Olen usein miettinyt Facebookista poistumista, mutta minulla on kavereissa useita ihmisiä jotka asuvat toisella puolella maailmaa, enkä ole heihin muulla tavalla yhteyksissä.

Kommentoin Katan blogia tehtäviin liittyen.